Ikimuistoiset kätkön hakureissut
Ikimuistoiset kätkön hakureissut
Niin eli siiis. Koitin katsoa keskustelupalstan uumenista sopivaa otsikko, mutta ei osunut silmään, Tänne voi kertoa omia mukavia retkiä kätkölle mennessä, tai kätköä noutaessa.
Itse voin avata keskustelun kertomalla omasta ja ystävieni tavasta hakea näitä kuuluisia saarikätköjä. Tässä normaalikaava: Lähdemme autolla, noin neljän hengen joukolla kohti rantaa, mistä on noin puolisen kilsaa saareen. Uikkarit päälle, kaksi uimarengasta puhalletaan täyteen, pelastusliivit ja räpylät kahden uimarin päälle ja kaksi lähtee puhelimen (joka on parin minigripin sisällä, ja vyölaukussa tai sukkahousuilla kiinni päänpäällä) ja uimarenkaiden päällä kelluen liikkeelle. Ei muuta kuin saareen kätkö paikallistetaan, haetaan, lokataan ja matka takaisin rantaan voi jälleen alkaa. Tästä voi päätellä ettei meitä terrain juuri estä purkkia hakemasta (ikähaarukka 12-18).
Toinen mukava reissu oli hakea eräs vesitornin kätkö, minkä terrain taisi olla vitosen luokkaa. Paikan päällä purkki paikallistetaan hieman reilun viiden metrin korkeudelta? (Oon yyberhuono arvioimaan ) mitään apuvälinettä ei ole mukana, joten lähdemme kulkemaan läheistä polkua pitkin metsään mistä löytyy keppejä(tai oikeastaan pieniä kaatuneita puita). Raahaammme kepit vesitornin juurelle, toteamme ettei pituus riitä vieläkään. Hmm... Mikä neuvoksi... Ainiin! mulla on pompuloita kädessä! Siinä sitten sidotaan pompuloiden avulla pari puuta yhteen ja sillä napataan purkki alas lokattavaksi. Palautuskin sujui upealla heitolla takaisin ylös, meni muuten aivan saamaan kohtaan, missä oli ennen tuloamme. Puut takaisin metsään,pompulat käteen ja matka jatkui
Onko teillä tullut joitakin kätköjä vastaan joiden hakureissun haluatte jakaa muiden kanssa?
Itse voin avata keskustelun kertomalla omasta ja ystävieni tavasta hakea näitä kuuluisia saarikätköjä. Tässä normaalikaava: Lähdemme autolla, noin neljän hengen joukolla kohti rantaa, mistä on noin puolisen kilsaa saareen. Uikkarit päälle, kaksi uimarengasta puhalletaan täyteen, pelastusliivit ja räpylät kahden uimarin päälle ja kaksi lähtee puhelimen (joka on parin minigripin sisällä, ja vyölaukussa tai sukkahousuilla kiinni päänpäällä) ja uimarenkaiden päällä kelluen liikkeelle. Ei muuta kuin saareen kätkö paikallistetaan, haetaan, lokataan ja matka takaisin rantaan voi jälleen alkaa. Tästä voi päätellä ettei meitä terrain juuri estä purkkia hakemasta (ikähaarukka 12-18).
Toinen mukava reissu oli hakea eräs vesitornin kätkö, minkä terrain taisi olla vitosen luokkaa. Paikan päällä purkki paikallistetaan hieman reilun viiden metrin korkeudelta? (Oon yyberhuono arvioimaan ) mitään apuvälinettä ei ole mukana, joten lähdemme kulkemaan läheistä polkua pitkin metsään mistä löytyy keppejä(tai oikeastaan pieniä kaatuneita puita). Raahaammme kepit vesitornin juurelle, toteamme ettei pituus riitä vieläkään. Hmm... Mikä neuvoksi... Ainiin! mulla on pompuloita kädessä! Siinä sitten sidotaan pompuloiden avulla pari puuta yhteen ja sillä napataan purkki alas lokattavaksi. Palautuskin sujui upealla heitolla takaisin ylös, meni muuten aivan saamaan kohtaan, missä oli ennen tuloamme. Puut takaisin metsään,pompulat käteen ja matka jatkui
Onko teillä tullut joitakin kätköjä vastaan joiden hakureissun haluatte jakaa muiden kanssa?
Re: Ikimuistoiset kätkön hakureissut
Tämä ainakin jäi mieleen, vielä kivempi reissu, jos se purkki olisi löytynyt...
"Jokaisen oikein rakennetun pojan tekee joskus vastustamattomasti mieli etsiä kätkettyä aarretta."
Mark Twain: Tom Sawyerin seikkailut
Mark Twain: Tom Sawyerin seikkailut
Re: Ikimuistoiset kätkön hakureissut
Tyylinäyte minulta Viitasaarella. Harmi etten ketutukselta malttanut kuvia ottaa..
-Noyboy-
serial cacher
serial cacher
-
- Viestit: 43
- Liittynyt: Su 25.08.2013 19:18
Re: Ikimuistoiset kätkön hakureissut
Noyboy, tuo on kyllä hieno. Vedet valuu silmistä vieläkin.
-
- Viestit: 18
- Liittynyt: Ke 25.05.2011 20:53
Re: Ikimuistoiset kätkön hakureissut
Unohtumattomia kokemuksia teillä kyllä!
Viime torstaina läksin jahtaamaan erästä kaupunkikätköä, jonka piti olla naps ja kops -tasoa, eli helppo nakki. Ensin kiertelin kätköaluetta kuin kissa kuumaa puuroa, koska eräs auto oli uskollisesti pysäköitynä juuri katköpaikan eteen, ja pariskunta ulkoilutti koiraansa piiiitkän tovin - tai sitten olivat samalla asialla kuin minäkin -. Sai siinä muutaman kerran puoleen tuntiin ajella edestakaisin!
Vihdoin sitten kätkölle, jota etsin ensin luulemastani paikasta, kunnes huomasin polunpään, joka johti tienvieripensaikkoon. Kuinka lapsellisen helppoa, valmiiksi tallattu polkukin, joka johdattaisi minut suoraan kätkölle! Voitonriemuisena astuin polulle - ja molskahdin mutaojaan polvia myöten! Kyllä oli Vanha Nainen Hunningolla- vai miten ne laulaakaan?
Kapusin takaisin kuivalle maalle vettä ja mutaa tippuen ja vilkuilin tietysti, kuinka moni näki ja yritin olla niinkuin en olisikaan. Hillittyä huutonaurua hetken paikalla, ennenkuin pystyin ryhdistäytymään ja palaamaan autolle jäykähkösti kävellen.
Housut, sukat ja kengät haisi epämääräiselle mudalle ja pakko ne oli riisua (erään kaupan takapihan parkissa) ettei penkinreuna olisi kastunut. Alkkareissa sitten kotimatkalle toivoen, ettei ratsiaaan joutuisi. Sain auton kotioven eteen ja pensaan suojissa puikahdin sisälle.
Ai niin: Did not find it!
Viime torstaina läksin jahtaamaan erästä kaupunkikätköä, jonka piti olla naps ja kops -tasoa, eli helppo nakki. Ensin kiertelin kätköaluetta kuin kissa kuumaa puuroa, koska eräs auto oli uskollisesti pysäköitynä juuri katköpaikan eteen, ja pariskunta ulkoilutti koiraansa piiiitkän tovin - tai sitten olivat samalla asialla kuin minäkin -. Sai siinä muutaman kerran puoleen tuntiin ajella edestakaisin!
Vihdoin sitten kätkölle, jota etsin ensin luulemastani paikasta, kunnes huomasin polunpään, joka johti tienvieripensaikkoon. Kuinka lapsellisen helppoa, valmiiksi tallattu polkukin, joka johdattaisi minut suoraan kätkölle! Voitonriemuisena astuin polulle - ja molskahdin mutaojaan polvia myöten! Kyllä oli Vanha Nainen Hunningolla- vai miten ne laulaakaan?
Kapusin takaisin kuivalle maalle vettä ja mutaa tippuen ja vilkuilin tietysti, kuinka moni näki ja yritin olla niinkuin en olisikaan. Hillittyä huutonaurua hetken paikalla, ennenkuin pystyin ryhdistäytymään ja palaamaan autolle jäykähkösti kävellen.
Housut, sukat ja kengät haisi epämääräiselle mudalle ja pakko ne oli riisua (erään kaupan takapihan parkissa) ettei penkinreuna olisi kastunut. Alkkareissa sitten kotimatkalle toivoen, ettei ratsiaaan joutuisi. Sain auton kotioven eteen ja pensaan suojissa puikahdin sisälle.
Ai niin: Did not find it!
-
- Viestit: 104
- Liittynyt: Su 19.02.2012 19:41
Re: Ikimuistoiset kätkön hakureissut
http://www.geocaching.com/seek/log.aspx ... b521191315
tässä yksi mikä ekana tuli mieleen luettuani tuon NoyBoyn jutun. Mun tapauksessa ei onneksi ihan noin pieleen mennyt mutta vähän kuitenkin.
Ensimmäinen paikalle sattunut mies oli ihan "normaalisti pukeutunut", keski-ikäinen miekkonen mutta toisen kohdalla vähän hävetti että joutui tilanteeseen - vanhahko harmaahapsinen herra, jalassa suorat housut ja jonkinlaiset kävelykengät ja päällä siisti takki, ei siis mikään perus talvitoppis. No, session jälkeen ne housut ja kengät kyllä oli rapaiset, molemmilla, kun se kura roiskui hyvinkin reilun metrin korkeuteen...
Paikalle tullessaan nuorempi mies kyseli että mihiköhän olin menossa, että miksi tällaiselle auraamattomalle metsätielle yritän talviaikaan... En voinut tunnustaa tekemisiäni, olisi varmaan koko harrastajaporukka leimattu ihan tampioiksi, änkytin vaan jotain ympäripyöreää että "kun piti tohon metsänreunaan.. tohon yritin ajaa..", en edes tiedä mihin tie johti, mutta ei siitä kyllä eteenpäinkään olisi päässyt
tässä yksi mikä ekana tuli mieleen luettuani tuon NoyBoyn jutun. Mun tapauksessa ei onneksi ihan noin pieleen mennyt mutta vähän kuitenkin.
Ensimmäinen paikalle sattunut mies oli ihan "normaalisti pukeutunut", keski-ikäinen miekkonen mutta toisen kohdalla vähän hävetti että joutui tilanteeseen - vanhahko harmaahapsinen herra, jalassa suorat housut ja jonkinlaiset kävelykengät ja päällä siisti takki, ei siis mikään perus talvitoppis. No, session jälkeen ne housut ja kengät kyllä oli rapaiset, molemmilla, kun se kura roiskui hyvinkin reilun metrin korkeuteen...
Paikalle tullessaan nuorempi mies kyseli että mihiköhän olin menossa, että miksi tällaiselle auraamattomalle metsätielle yritän talviaikaan... En voinut tunnustaa tekemisiäni, olisi varmaan koko harrastajaporukka leimattu ihan tampioiksi, änkytin vaan jotain ympäripyöreää että "kun piti tohon metsänreunaan.. tohon yritin ajaa..", en edes tiedä mihin tie johti, mutta ei siitä kyllä eteenpäinkään olisi päässyt
Re: Ikimuistoiset kätkön hakureissut
Mulle sattui vähän samantapainen juttu kuin piriformisille. Tosin mä jouduin hälyttää paikalle hinurin, enkä kehdannut tunnustaa miksi sinne pikkutielle oli pitänyt ajaa oikeasti, vaan selittelin että piti uutta nelivetoista autoa vähän testata... http://www.geocaching.com/seek/log.aspx ... 166ae1eff1
~Don't worry, be happy!~