Geocache.fi

Tätä aihetta on sivuttu joissakin säikeissä aikaisemminkin, mutta kun on tullut niin paljon uusia kätköilijöitä mukaan, on ehkä kiva vaihtaa aiheesta taas ajatuksia.

Usein geokätköilyä kuvataan (varsinkin lehtiartikkeleissa) ainoastaan geokätköjen etsimisenä. Unohdetaan, että joku ne purkit sinne metsään vie, huoltaa ja ylläpitää. Tilastojen mukaan 90% geokätköistä on 10% vähemmistön tekemiä, eli suurin osa ei koskaan teekään sitä ensimmäistä kätköä. Ja se on ihan OK se.

Tässä säikeessä haluaisin, että kätköttäjät kertoisivat tuntojaan siitä, millainen uusi näkökulma on tullut tähän harrastukseen omien piilotusten myötä.

- Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?
- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?
- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?
- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?
- Huoltojen myötä opittua
- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin
- Olen oppinut kätköttämisen myötä uusia näkökulmia, tällaisia:


En tiedä onko liikaa pyydetty, mutta toivoisin nöyrästi, että tässä säikeessä ei keskusteltaisi siitä ovatko PO-kätköt oikeutettuja. Kiitos.

Haaskalintu kirjoitti:- Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?

Oikein mukavalta. Mukavalta niiden lukeminen on tuntunut myöhemminkin paitsi silloin kun ei viitsitä kirjoittaa oikein mitään.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?

Hyvältä tietysti.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?

Lähinnä olen muuttanut kuvauksia. Yhdestä olen tarkentanut koordinaatteja.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?

Yhtään ei ole jästitty (kop kop!)

Haaskalintu kirjoitti:- Huoltojen myötä opittua

Kannattaa miettiä minne niitä purkkeja laittaa. Itsekin niillä joutuu käymään
Geoeroosio on asia mitä en osannut ensimmäisiä kätköjä tehdessäni miettiä.

Haaskalintu kirjoitti:- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin

Yhtään en ole arkistoinut. Lisäpurkkien teko ei toisaalta ole ollut kiinni palautteesta vaan ihan muista syistä, lähinnä siitä keksinkö jonkun hyvän idean.

En ihan tajua näitä vastausvaihtoehtoja?

Mitäs jos minulla on esim. 5 kätköä, joista EN pidä huolta? Mikä vaihtoehto silloin on relevantti?

Ja miksi ylläpito ei kaikesta päätellen ole tärkeää jos on yli 20 piilottanut? Onko tässä jokin oletus siitä että yli 20 kätköä tehneet automaagisesti ylläpitää/ei ylläpidä kätköjään? Oli oletus kumpi tahansa, niin voinen esittää "todisteen" (tai ainakin hyvin perustellun mielipiteen) sen puolesta että oletus on väärä.

Vastaus: "Minulla on 1 oma kätkö"

Haaskalintu kirjoitti:- Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?

Huippua! Olin mielestäni onnistunut kätkön tekemisessä ja jännitti kovasti mahtavatko kätkön etsijät olla yhtään samaa mieltä.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?

Upealta! Kuten sanoin, olin itse sitä mieltä että ihan hyvä siitä tuli, mutta kun ei voi tietää, ovatko muutkin.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?

Tietystä osasta kätköä olen saanut aiheellista kritiikkiä, taikka ehkä enemmän hämmästelyä. Olen itse asiassa täysin samaa mieltä, mutta tämä pieni omituisuus on välttämätön, jotta kätkön saa listattua gc.com:ssa.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?

Yksi osa kätköstä on kertaalleen kadonnut. Jännitti korvata sitä, kun en voinut olla varma onko osa jästitty vai muuten vain hävinnyt. Jos nimittäin kyseessä oli jästiminen, olisi koko kätkö ollut vaarassa. Onneksi mitään ikävyyksiä ei ole tullut ja tuo kertaalleen hävinnyt pistekin on pysynyt paikallaan sen jälkeen.

Haaskalintu kirjoitti:- Huoltojen myötä opittua

Kts. edellinen vastaus. Laitoin pienen lisävahvistuksen hävinneeseen pisteeseen siltä varalta, että kyse olikin luonnollisesta poistumasta eikä jästimisestä. Liekö sitten auttanut, mutta ainakaan ei ole hävinnyt enää. Eli opin taas vähän lisää kiinnityksestä.

Haaskalintu kirjoitti:- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin

Olen ollut todella innoissani palautteesta ja mielelläni tekisin lisääkin kätköjä. Mutta tässä tulee nyt se itsekriittisyys vastaan. Kun tuo ensimmäinen onnistui niin hyvin, en ainakaan huonompaa haluaisi tehdä. Ja vaikka monenlaisia ideoita on jo ollutkin, sitä toista "tykki-ideaa" ei vaan ole tullut. Ehkäpä se sieltä joku päivä...

Ensimmäiset julkaistiin vappuaattona 2010, nyt purnukoita piilossa 12. Anteeksi Haaskalintu, mutta sivuutan kysymykset ja laitan pari yleisempää huomiota. Kätköjä piilotettaessa ja piilottaneena tämä on aivan eri laji kuin pelkkänä etsijänä toimiminen. Ja noin sata kertaa hauskempaa ja antoisampaa. Etsittyjä oli reilu 200 ennen ensimmäistä piilotusta, mikä oli hyväksi, jotta pahimpia mokia ei tullut toistettua. On niitä silti riittänyt ja naatteja, kuvauksia ja vinkkejä on tullut paranneltua matkan varrella. Tilhosten kanssa sovittiin, että sen verran olemme kiitollisia muille piilottajille, että itse yritämme tehdä kivoja tai ainakin kestäviä kätköjä. Vielä kun oppisi arvioimaan omien mysteerien D-arvon oikein...

Tiuha tahti on vaatinut veronsa eli nyt ei enää tule kuljettua skanneri päällä hyvää piilopaikkaa etsien, mutta ainahan niitä joitakin ideoita pyörii mielessä. Vanhaa "Älä ryhdy..." -opetusta voisi kylläkin täsmentää, että "jos sitten kuitenkin ryhdyt, älä missään nimessä piilota omia". Tilhi-kokemuksen mukaan vasta piilottaminen on se askel, että homma valtaa mielen, työpöydän ja tyhjentää kukkaroa.

Omien huoltaminen on tähän mennessä ollut onneksi virtuaalista yhtä lempipurkkia lukuunottamatta, jossa huoltamista tuntuu riittävän. Yhden kerran on täytynyt mennä paikan päällä katsomaan, mikä on purkin vointi, kun tuli kokeneelta kätköilijältä ja aktiiviselta keskustelijalta dnf.

Omien piilottamisen myötä on ainakin toistaiseksi parantunut myös omien loggausten laatu, kun tietää itse, mikä arvo niillä on piilottajalle. Usein oman kätkön loggauksesta pystyykin heti lukemaan, jos kirjoittajalla ei ole omia kätköjä. Monista mieleenpainuneista loggauksista täytyy nostaa esille wnd:n mahtava purkaus Onnarilla

PS. Ainoa PO kätkö muutettiin pari päivää sitten tavalliseksi.

rthomasl kirjoitti:En ihan tajua näitä vastausvaihtoehtoja?

Mitäs jos minulla on esim. 5 kätköä, joista EN pidä huolta? Mikä vaihtoehto silloin on relevantti?

Ja miksi ylläpito ei kaikesta päätellen ole tärkeää jos on yli 20 piilottanut? Onko tässä jokin oletus siitä että yli 20 kätköä tehneet automaagisesti ylläpitää/ei ylläpidä kätköjään? Oli oletus kumpi tahansa, niin voinen esittää "todisteen" (tai ainakin hyvin perustellun mielipiteen) sen puolesta että oletus on väärä.

Oikein hyvä huomio, minulle sattui ajatusvirhe. Poistin nyt maininnat huoltamisista, sillä nehän ovat jokaisen oma asia.

Hmm... Kun kätkön jättää julkaistavaksi, on ollut pakko hyväksyä guidelinesit ja niiden perusteella huoltamista ei voine pitää yksinomaan piilottajan omana asiana, vaan velvollisuutena, joskin ei-sanktioituna sellaisena.

Näkeehän sen nyt tuosta oikeasta reunasta montako kätköä ks. henkilö on piilottanut. Ja tarkan määrän vielä. Ja jos suurin vaihtoehto on "yli 20" niin eihän tämä kysely anna minkäänlaista kokonaiskuvaa mistään. 125 piilotettua ja 21 piilotettua on kyselyn mukaan saman verran...

Puuttuu myös vaihtoehto: "Minulla ei vielä ole omia kätköjä, en aio harrastaa vain kätköjen etsimistä."
Nyt vasta löytöjen lähestyessä paria sataa alkaa tuntua että oma näkemys kivasta kätköstä on muotoutumassa. Alusta lähtien on toki ollut paljon ideoita mutta toivottavasti nyt on ainakin ne huonoimmat osannut karsia.

Tonny0909 kirjoitti:Näkeehän sen nyt tuosta oikeasta reunasta montako kätköä ks. henkilö on piilottanut. Ja tarkan määrän vielä. Ja jos suurin vaihtoehto on "yli 20" niin eihän tämä kysely anna minkäänlaista kokonaiskuvaa mistään. 125 piilotettua ja 21 piilotettua on kyselyn mukaan saman verran...

Tällaisissa kyselyissä vastaajajoukko nyt on muutenkin niin pahasti vääristynyt ettei mistään saa minkäänlaista kokonaiskuvaa. Näihin kyselyihin vastaavat vain aktiivikätköilijät joilla on geocache.fi- ja geocache.fi -keskustelupalstan tunnukset. Vai uskooko joku oikeasti että peräti 92 % harrastajista on piilottanut vähintään yhden kätkön?

Anyway, itse olen piilottanut yhden purkin. Kyseessä on huolellisesti toteutettu helppo peruskätkö ja piilotin sen sadannen löytöni kunniaksi. "Löytyi" -tyyppiset loggaukset tietysti ottavat vähän päähän, mutta ei niitä kuitenkaan jää murehtimaan. Sitäkin hauskempi on sitten kuitenkin lukea kun joku on innostunut ympäristöstä tai kehuu paikkaa. Moitteita en muista kätkön saaneen, jopa koordinaatteja on kehuttu tarkoiksi. Huoltoa ei ole tarvinnut suorittaa, vaikka muutaman kerran olen käynyt purkkia katsomassa. Uusiin kätköihin on jo tullut ideoita, mutta sopivan paikan scouttaaminen on vielä tekemättä. Se tuntuukin olevan hankalin osuus. Tuota yhtäkin kätköä varten tuli haravoitua aika iso alue.

ZeroOne kirjoitti:Tällaisissa kyselyissä vastaajajoukko nyt on muutenkin niin pahasti vääristynyt ettei mistään saa minkäänlaista kokonaiskuvaa...

Sattumalta selvitin juuri kokonaiskuvaa - haksun loggaustilaston ja Excelin avulla se onnistui kohtuullisella vaivalla.

Kätköilijöitä on kaiken kaikkiaan 7451 kun poistin muutamia kaksoisesiintymiä. Kaikista harrastajista joka neljäs on piilottanut kätkön tai useampia. Tilastossa on aika paljon rekisteröityneitä, jotka eivät ole löytäneetkään vielä yhtään jemmaa - n. 15%. Löytöjä tehneistä kätköilijöistä on n. 30% myös piilottanut vähintään yhden purkin. Noin 170 aktiivisinta piilottajaa on jemmannut puolet Suomen geokätköistä.

Haaskalintu kirjoitti:

- Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?
- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?
- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?
- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?
- Huoltojen myötä opittua
- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin
- Olen oppinut kätköttämisen myötä uusia näkökulmia, tällaisia:

Jos sitä jotain - lopusta alkuun.

Ensimäisen kätkön koordinaatteja keksiarvottaessa eri päivinä, opin aika paljon gepsin käytöstä kätköilystä. Toisten rasioilla kun gepsi on vienyt "kätköltä kätkölle", ei siinä juuri ollut tullut mieleen mittavirheet sun muut.

Huolloista sen verran, jotta mikrot ja nanot pitäisi kieltää ja niistä pyrin itse pitämään sormeni irti. Mitä isompi rasia, sitä helppohoitoisempi se on. Suosittuun nanoon saa kuukausittain vaihtaa paperia ja huoltaa. Kunnon XL -laatikko, niin sinne mahtuu varalokikirja, varasilikat ja paketti minigrippejä mukaan. Kynistä ja kumeista ny puhumattakaan. Ja peruskätköilijä on sen verran ystävällinen, että korjaa pikkupuutteet jos välineet sattuu oleen hollilla. tosi helppo omistaa ja ylläpitää

Kätköjen tekemisen suurin riski liittynee onnistumiseen. Epäonnistuneen kätkön haluaisi aika nopeasti arkistoida ja hävittää maailman kartalta. Hittoako sitä huoltaa ja ylläpitää, jos siitä ei kukaan saa kiksejä. Pelkkää työtä ja ei yhtään huvia. Ehkä kätköjen julkaisuhin tulisi saada jonkunlainen ramp up -prosessi, jossa muutaman ensimmäisen kokeneen kätköiliän kommenteilla olisi painoarvoa kätkön lopullisen julkaisemisen suhteen. Vähän huono idea, meitä kun on niin moneen junaan ja esikarsinta vähentäisi varmaankin eri variaatioiden määrää. Tyylisuuntien määrää, jos niin voi sanoa.

Jästimisiäkin on monen laisia. Jos joku vie "karkkirasian" kivenalta, voinee kätköttäjä katsoa peiliin. Tosin kätkö voi tuhoutua myös sen takia, ettei jästi ole huomannut ko. kätköä tehdessään omia ylläpito töitään. Tällöin kait kätkön naamiointi on ollut kohtuullisen hyvä ja onnistunut?

Tiedä sitten - auttoiko avautumiseni kysyjää, toivottavasti jota kuta.
t.w

Sen verran on omia purkkeja , että voi tähän vastailla.

- Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?
Jee! Se oli jännää. Yllättävintä oli se , että joku paineli sinne jo samana iltana.

- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?
Ainahan se lämmittää mieltä.
Lokkauksessa ei tarvitse edes kehua , vaan se voi muutenkin olla hyvä. Hyvästä kirjoituksesta välittyy usein se fiilis mitä metsässä on koettu.
Lasken valokuvan myös positiiviseksi plussaksi , koska sen eteen on kuitenkin nähty pikkasen vaivaa.

- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?
Kritiikkiä on tullut kohtuullisen vähän suhteessa kaikkiin lokkauksiin. Kritiikistä riippuen pitää miettiä mitä se vaatii:
a) Ei mitään. b) Odotetaan vielä seuraavan/seuraavien kommetteja. c) Vastine notena. d)Toimenpiteitä kuvaksessa/maastossa. Kaikkia neljää olen tehnyt.
Maastossa olen kerran tarkentanut koordinaatteja ja kerran siirtänyt purkkia.

- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?
Jep! Tämä jopa juuri sillä purkilla , jota siirsin kritisoinnin takia "parempaan" paikkaan. Oma paikkani kun oli jästisuojassa™.
Onneksi vain kerran tälläistä päässyt käymään. (Mutta eiköhän joku ole kohta vippaamassa kätköäni mäkeen tämän luettuaan. )

- Huoltojen myötä opittua
Vaikka kuinka painottaa purkin laittoa samalla tavalla takaisin , löytää sen kuitenkin ihan näkyviltä. Erikoisia purkkeja tulee vältää , koska joku kuitenkin
käsittelee sitä kovakouraisesti tai piittamattomasti. Rakenteiden tulee olla: a) löysiä b)kestäviä.

- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin
Olen masentunut palautteesta monta kertaa. Myös kätköspurkista piittaamattomuus on aiheuttanut tätä.
Aika moni purkki on ollut se "viimeinen" purkki. Positiiviset lokkaukset usein kääntävät ajatuksen toiseen suuntaan.
Olen saanut paljon myös postia suoraan kätköilijöiltä , jotka kertovat asioiden olevan kunnossa toisen suuntaisista lokkaukksista huolimatta.
Postissa kehutaan kätköjä ja kehotetaan vaan jatkaamaan. Ymmärrän usein turhautumisen purkautuvan "hv-lokkauksena".
Olen itse myös antanut tahdittomia palautteita. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi ne voinut kirjoittaa hieman toisin.
En ole vielä arkistoinut yhtään.

- Olen oppinut kätköttämisen myötä uusia näkökulmia, tällaisia:
Aina pitää yrittää etsiä "täydellistä" paikkaa , eikä vain survaista ensimmäiseen rakoon joka tulee vastaan.
Pitää miettiä mistä joku ensimmäisenä valittaa ja yrittää korjata paikkaa sen mukaan (pitkä matka ei kelpaa ).
Lähinnä oppiminen tulee omien kokemusten perusteella , mitä näkee ja kokee muiden kätköillä. Vastaan on tullut monta asiaa jota ei haluaisi
kenenkään joutuvan kohtaamaan omalla kätköllä. En pitäisi ollenkaa huonona mallia , että 100 löytöä antaisi aina luvan 10:neen omaan kätköön.
Ja 10-20 merkin nimetön palaute mahdollisuus avaisi varmaan monellekkin kätköttäjälle uusia näkökulmia siittä mistä oikeasti pidetään ja mitä oikeasti vihataan.
Kaikkia mielyttävää kätköä on mahdotonta tehdä , mutta voi pyrkiä siihen , että mahdollisimman moni pitää siittä.

Minäkin vastailen, vaikka kätköjä ei vielä monia satoja olekaan lötynyt. Ja tehnyt niitä olen "vasta" 5.

-Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?
Kivalta, mutta eniten pinnassa oli jännitystä. Tuleeko kukaan näin syrjäiseen paikkaan FTF:ää hakemaan, löytyykö kätkö helposti, pitääkö sitä kaivella pitkään, ovatko kännykkägepsillä otetut koordinaatit kohdallaan. Jännitys on päällä vieläkin aina kun näen loggauksen tulleen.

- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?
Kivalta tietysti, kehuja on tullut lähinnä kätkötyksen kohteena olevista paikoista. Ja sehän oli tarkoituskin, tein kätköjä hienoihin kohteisiin jotka olivat täällä maalla vielä kätköttämättä.

- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?
Kaikki kritiikki on tullut aiheesta ja hyvässä hengessä. Ja liittynyt lähinnä koordinaatteihin. Lainasin töistä eräopaskoulutuksessa käytettävän Garmin Colorado 300 GPS:n, kävin kaikki kätköt sen kanssa läpi ja olen osittain päivittänyt kätköilijöiltä saamani tarkemmat koordinaatit. Kokoajan oppii lisää vaan minä en ole saanut ikävää palautetta ollenkaan. Kehitysehdotuksia tulee vaan niitä olen julkisesti pyytänytkin, enhän muuten opi kätköttäjänä niin paljoa kuin olisi mahdollista palautteen kautta.

- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?
Ei ole jästitty vaikka yksi kätköistäni onkin lähes koko taajaman lasten tiedossa. Tein kuitenkin kätköjen tekemisen yhteydessä lehtijutun yhteistyössä paikallislehden kanssa ja toin esiin harrastuksen hyviä puolia. Kätköt tuntuvatkin olevan pienen kylän ylpeydenaihe, ainakin vielä ja ovat saaneet olla rauhassa.

- Huoltojen myötä opittua
Kannattaa tehdä mahdollisimman "huoltovapaa" kätkö koska ihan jokaviikko ei kehtaa ajella kätköille... Valitsin kuitenkin sellaisia kohteita kätkötettäviksi, joissa tahdon retkeillä ja käydä lasten kanssa jatkossa. Ja pyysin muutaman jästin (minulle tosi läheisen) huoltotiimiin mukaan. Silicapussit lisäsin jälkikäteen ja varmasti ensikevät opettaa kovasti lisää kun näen miten purkit talvehtivat...

- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin
Innostuin, masenna ei ollenkaan! Vasta piilottaminen sai koukuttumaan kunnolla tähän harrastukseen. Nyt olen alkanut miettimään mysteerejä, ne tuntuvat paljon tradeja palkitsevimmilta kohteilta. Ja toisaalta sain kätkötettyä mielestäni ne parhaimmat kohteet lähiseudulta, jotka olivat vielä purkkia vailla... Mysteerit antavat mahdollisuuden tuoda esiin laajemmin alueen erityispiirteitä ja antavat tilaa mielikuvitukselle ehkä hiukan tradia enemmän. Kun en itse ole sellainen rakentelija-tyyppi, joka jaksaa väsätä huippupiiloja iltapuhteena...

- Olen oppinut kätköttämisen myötä uusia näkökulmia, tällaisia:
Ainakin palautteen merkityksen. Olen oppinut myös arvostamaan jokaikistä kunnolla hoidettua purkkia senjälkeen kun tajusin millainen työ siinä on. Ja toisaalta, minua ärsyttää entistä enemmän hoitamattomat purkit, joiden loggaukset eivät saa mitään vastakaikua. Purkki voi olla saavuttamattomissa vajaan vuoden ja ylläpitäjä ei reagoi... Alan nähdä nykyään punaista Lisäksi inhoan nykyään ihan älyttömästi piiloja, jotka on tehty "kielletyille" alueille eli vaikka teollisuusalueille, jotka on aidattuja ja joihin pääsy on kielletty. Ja joiden kuvauksessa kehotetaan vain ryömimään aidan ali. Jotenkin se kätköjen paikkojen valinta on nykyään asia, johon kiinnitän muiden kätköillä kovasti huomiota. Ja annan paljon kiitostakin sellaisista paikkavalinnoista, joita pidän onnistuneina.

- Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?
Ensimmäinen oli ei löytynyt ja siinä arvosteltiin, että taitaa olla kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. No tiesin tilanteen ja en ollut moksiskaan tästä. Olin yllättynyt, kun joku tulee klo 23 paikkeilla etsimään purkkia. Seuraavana päivänä olin sitten vierestä seuraamassa, kun purkki ensimmäisen kerran löydettiin.

- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?
Kyllähän sen kaikki arvaavat miltä kehut tuntuvat.

- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?
Yleisesti jos kätköä ei löydä, siitä voi olla myös kaikenlaisia moitteita. Kun sitten löytää, se muuttu kummasti paremmaksi. Varsinki alkuaikoina oli mainittu selvistä virheistä purkilla ja tietysti korjasin asian mahdollisuuksieni mukaan.

- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?
Onneksi ei ole yksikään purkki hävinnyt, pari on kylläkin löydetty ulkopuolisten toimesta. Toisen muutin tekemällä uuden paremmin piilotetun mikropurkin paikalle ja tämä on lopulta toiminut. Toisellakin paransin rakennetta, ettei purkki vahingossa tulisi esille.

- Huoltojen myötä opittua
Huoltoja olen joutunut tekemään paljon. Siinä on oppinut, että jos joku purkilla voi mennä pieleen, se ennemmin tai myöhemmin varmasti menee pieleen. Näin korjaamalla ja virittämällä on tullut jopa toimiviakin ja kestävämpiä purkkeja.

- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin
Ainahan sitä innostuu uusia koiruuksi väsäämään. Ainoa tässä on että kun on onnistunut jonkun erityisen virityksen tekemään toisten harmiksi, aina pitäisi tehdä jotakin ovelaa. En ole vilä tarvinnut yhtään arkistoida.

- Olen oppinut kätköttämisen myötä uusia näkökulmia, tällaisia:
On mukava kiusata (ja antamalla aivojumppaa) kavereita tekemällä purkkeja lähistölle.

Haaskalintu kirjoitti:- Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?

Jännää, itse ainakin odotin sitä kuin kuuta nousevaa ja mietin kuka saa FTF:n yms yms Ja aina se on kiva seurata, vielä nyt yli 30 piilotuksen jälkeen.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?

Tietty se on kiva kuulla että on onnistunut siinä mitä yritti.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?

Mietin mitä olisi voinut tehdä paremmin, mietin oliko kritiikki aiheellista. Joissain tapauksissa olen koittanut korjata asioita purkkia siirtämällä, parantamalla, attribuutteja tai kuvausta muokkaamalla yms. Joissain tapauksissa toki kyse on myös näkemyserosta, kaikkia ei voi (eikä ehkä aina pidäkään) miellyttää.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?

Kyllähän se ärsyttää, täydellisiä jästimisiä on osunut kohdalle viisi tai kuusi, lisäksi mm. purkin sisällön polttamista tai heittelemistä ympäriinsä. Mutta eipä noissa auta kuin pistää uutta tulille tai miettiä paikan vaihtoa, tuo nyt on tietoinen riski jonka ottaa kun sen purnukan sinne vie.

Haaskalintu kirjoitti:- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin

Palautteesta olen innostunut ja sen pohjalta lisääkin tehnyt, palautteen takia en ainuttakaan ole arkistoinut. Muusta syystä olen yhden arkistoon heittänyt.

Haaskalintu kirjoitti:- Olen oppinut kätköttämisen myötä uusia näkökulmia, tällaisia:

Perusseikat koordinaateista, vihjeistä, kuvauksien selkeydestä ja attribuuteista. Ei mitään mullistavaa, itsellä oppi tuli jo oman kotipaikan hienojen kätköttäjien purkkien myötä joten ei ihan pihalla ollut ekaa tehdessä. Lisääkin olisi kiva tehdä mutta huoltojen määrä kasvaa ja siten pakko nykyään miettiä tarkemmin mitä kätköttäisi, muutakin elämää kun on kuin purkkien haku ja huoltaminen. Olenpa harkinnut muutaman adoptioon antamistakin, nyt kun on kätköilijöiden määrä kasvanut muutamien vähän kauempana olevien purkkien (20+ km) kohdalla, jos saisi vaikka huoltoapua siitä

-rixu

Itse itselleni vastaten:

Haaskalintu kirjoitti:- Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?

Älyttömän hienolta. Loggajana oli Mikkozzz, joka kirjoitti näin: "Sieltähän kätkö löytyi minne ensin katsoin Olen nähnyt alueen kesälläkin, jolloin se on paljon viehättävämpi kuin näin sksyn sateilla. Jätin minigrip pussin suojaamaan lokikirjaa kosteudelta ja lisäksi geokolikon."

Tämä jos mikä oli suorastaan kannustavinta mitä ensimmäisen kätkön tekijä voi kuulla!!!

Haaskalintu kirjoitti:- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?

Älyttömän hienolta.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?

Aluksi olin tosi sensitiivinen ja herkkä. Jokainen poikkiltelainen sana oli suoranainen hyökkäys egoani kohtaan, ja vasta pitkän ajan jälkeen pystyin suhtautumaan kritiikkiin fiksusti. Pitkä tie piti käydä.

Haaskalintu kirjoitti:- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?

Muistan ensimmäisen jästimisen kuin eilisen päivän. Tuntui siltä, kuin kotiini olisi murtauduttu. Keuhkosin vaimolle, että tämä harrastus on ihan p*rseestä enkä ikinä tee yhtään kätköä enää. Nykyisin ajattelen jästimisen olevan normaalia luonnon kiertokulkua, jossa liian ilmeiseen paikkaan jätetty geokätkö vain "jästieroosion" myötä häipyy menemään. Eli tässäkin on tultu aika pitkä matka.

Haaskalintu kirjoitti:- Huoltojen myötä opittua

Ehkäpä se, että kannattaa tehdä mahdollisimman huoltovapaa kätkö. Se ensimmäinen pakastepurkki kivenkolossa ei välttämättä ole se paras paikka. Kun on löytänyt hyvän kätköpaikan, teen nykyisin useamman käynnin etsiäkseni optimaalisen piilopaikan ennen kuin teen varsinaisen kätkön. Se kannattaa.

Haaskalintu kirjoitti:- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin

Innostuin enemmän. Tällä hetkellä uusia kätköjä ei ole tulossa, sillä nykyisten huoltaminen vie kaiken aikani. Olen arkistoinut muutaman toimimattoman kätkön, mutta uskon niidenkin tuoneen kätköilijäkansalle iloa, vaikkakin lyhyemmän aikaa.

Haaskalintu kirjoitti:- Olen oppinut kätköttämisen myötä uusia näkökulmia, tällaisia:

Eniten opin siitä, että loggaus on myös kirje kätköttäjälle. Yritän logatessani muiden kätköjä pitää tämän mielessä. Kerron päiväkirjanomaisesti itselleni muistiinpanoksi jotain taustatarinaa, mutta myös kätköilijän takia millainen oli matka kätkölle ja miten purkki löytyi. Yritän muistaa kiittää kätköstä, sillä jokuhan sen vaivan on nähnyt.

Tätä puolta harrastuksessa soisin käsiteltävän enemmänkin siis kätkön piilottamista eikä statuksen vaihtamista

Haaskalintu kirjoitti:
millainen uusi näkökulma on tullut tähän harrastukseen omien piilotusten myötä.

Ainakin huomasin sen, että vanhat etsimisessä kelpoiset gepsit juotavat vaihtoon. Kallista
Opin myös nuo T ja D arvot. Tästä on huomattavana haittana se, että en löydä enää kätköjä yhtä hyvin kuin ennen. Maasto ja nollapiste eivät täsmää, niin DNF. Ennen tuli kömmittyä ja rämmittyä paljonkin ennen DNF-merkintää. Etrex kun näytti 6-12 metriä ja T-arvoja ei juuri katsottu ellei se ollut yli neljän.

Myös olen alkanut eri lailla pohtimaan, miksi tämä kätkö on laitettu tähän. Kriittisemmäksikin olen tullut. Kätkökuvaukset ovat alkaneet osaltaan harmittamaan. Varsinkin ne, joissa on kaksi virkettä englannin kielellä. Ne voivat olla todellisia helmiä, mutta usein eivät.
Vihjeet ovat usein ihan muuta kuin vihjeitä, mutta yleensä sentään parempia kuin ei vihjettä lainkaan.

Haaskalintu kirjoitti: - Miltä tuntui lukea ensimmäinen loggaus omaan kätköön?
- Kätköä kehuttiin, miltä se tuntui?
- Kätköä kritisoitiin aiheesta / aiheetta. Miten toimit sen jälkeen?
- Kätkö jästittiin, pistikö vihaksi?
- Huoltojen myötä opittua
- Innostuin palautteesta ja tein lisää kätköjä / masennuin palautteesta ja arkistoin sen ensimmäisenkin
- Olen oppinut kätköttämisen myötä uusia näkökulmia, tällaisia:

-Seurasin ensimmäistä loggausta liki livenä netistä ja yhden kätkön touhuja kävin jopa paikan päällä katsomassa, mutta ei ollut etsijöitä.
-Kritiikkiä olen saanut toistaiseksi yhdestä kätköstä ja aiheesta. Hyvä idea, huono toteutus, ei loppuun asti mietitty ja hyllylle.
-Jästit eivät ole iskeneet, vaikka eräs kätköni on kolmas paikalla, jossa äärimmäinen jästivaara.

Innostuin tuosta piilottamisesta paljonkin ja harrastus sekä lähiseudut aukenivat ihan uusin silmin. Tilasin kätköityssälää, kiersin metsiä ja paikkoja uudella mielellä. Kätköttäminen on mukaansa tempaava osa-alue. Ja olin tämän tunteen vallassa pitkään, ennen kuin oivalsin, että harrastuksen palkitsevin osa-alue onkin tällä sivustolla oikeassa oleminen.

Haaskalintu kirjoitti: En tiedä onko liikaa pyydetty, mutta toivoisin nöyrästi, että tässä säikeessä ei keskusteltaisi siitä ovatko PO-kätköt oikeutettuja. Kiitos.

On on nonnnnn n

Tuli tässä iltaoluen jälkeen mieleeni vielä asia jonka jätin mainitsematta: omien kätköjen myötä olen vasta tajunnut kuinka hieno yhteisö geokätköilijöillä on. Sain vihdoin oman mysteerini ulos ja tietenkin siinä oli kaikista pahin kardinaalimunaus, jonka mysteeriin voi tehdä 10 minuuttia kätkön julkistamisen jälkeen sain jo tsemppipostia ja yhdessä kokeneemman kätköilijän kanssa saatiin virhe korjattua.

Samantyyppisiä asioita on tullut vastaan monesti. Tuskailin eräässä loggauksessani, etten osaa FTF:ää merkata tänne sivustoon varmaankaan oikein. Tunnin sisällä tuli 7 yhteydenottoa, jossa tarjottiin apua. Monenmoista olen elämässä, harrastuksissa ja töissä kokenut vaan en koskaan tällaista auttamisen henkeä. Se on oikeesti tosi siistiä, tällaiseen voisi kenties tottuakin

Mietin täällä jo mielessäni sellaista "päiväkahvikätköä" työpaikalleni. Kätkökuvaus on siis ko. kätköön jo tehty, paikkakin on kätkölle taatusti sopiva, mutta voisikohan siihen kuvaukseen lisätä että jos tulet kätköilemään työaikana niin tarjoan kahvit. Oliskohan tehokas tapa tavata muita kätköilijöitä

iituska78 kirjoitti:omien kätköjen myötä olen vasta tajunnut kuinka hieno yhteisö geokätköilijöillä on.

Totta! Toinen oiva tapa tutustua muihin on FTF-huntit . Täytyy sanoa, että kätköilijät ovat todella avuliasta ja ystävällistä porukkaa. Ja jos sen "kahvikätkön" perustat, niin lupaan poiketa, jos siellä päin liikun .

Alkuperäisiin kysymyksiin vastaisin, että ensimmäisen kätkön kohdalla jännitti ihan sairaasti. Yritin panostaa kätkökuvaukseen ja viilasin sitä aika kauan. Myöhemmin olen huomannut, että valitettavan huonosti niitä luetaan. Jos oikeasti haluaa kertoa jotain tärkeää (siinä ensimmäisessäni nyt ei sinällään ollut mitään erikoista, kunhan esitteli lyhyesti kotikunnan), niin siitä täytyy tehdä mysteeri. Eipä vielä ole tullut sellaista mysteeriä rakennettua kuitenkaan .

Seurasin netistä, että hakeeko joku sen vielä niinkin myöhään kuin se julkaistiin. Ja olihan siellä ollut porukkaa. Se oli tavallaan yllätys, sillä en silloin ollut vielä ymmärtänyt FTF-huntin hienoutta. Yhtä kätköäni on kritisoitu ja ihan aiheesta. Nyt aionkin siirtää sen johonkin parempaan paikkaan, kunhan vaan keksisin minne...

Huoltojen myötä olen oppinut, että kivenkolo ei ehkä ole se paras paikka. Se myös vie talvilöydettävyyden. Harmi vaan, että ei ole kädentaitoja suotu, jotta voisi rakennella jotain "Pelle Peloton"-juttuja urbaaniympäristöön. Itse pidän muutenkin enemmän metsäkätköistä, joissa ei ole jästeistä pelkoa.

Täytyy antaa kyllä Turulle täydet pisteet: urbaaniympäristössä oli paljon muitakin kuin mikroja ja ainoastaan pari nanoa osui matkan varrelle. Koordinaatit olivat tosi tarkat ja kätköt pääosin upeilla paikoilla. Mahtavan kaunis kaupunki!