Geocache.fi

Konnivedellä Pohjois-Iitin ja Heinolan välisellä järvialueella on poikkeuksellisen huono jäätilanne. Jäät ovat ohuita myös sellaisissa paikoissa, joissa yleensä on ollut vahva jääkerros. Paksu lumikerros on estänyt jäätä vahvistumasta ja monin paikoin jäät eivät kestä edes jalankulkijan painoa.

Kolmisen viikkoa sitten yksi moottorikelkkailija hukkui Iitin ja Heinolan rajavesillä ja viime viikonloppuna kolme kelkkailijaa pelastui yöllisestä kelkkaretkestään vain hyvän tuurin ansiosta. Vuolenkosken VPK:n päällikkö pelkää tilanteen pahenevan mökkiläisten saapuessa lähestyvien lomien ansiosta mökeilleen lähiviikkoina. Hän kehottaakin ihmisiä välttämään jäälle menoa.

Konnivedellä on useita saarikätköjäni, jonne ei tänä talvena taida päästä ainakaan turvallisesti.

Olipa hyvä kun kirjoitit tämän varoituksen! Jokainen hukkumiskuolema on turha. Ehkä varoitus kannattaisi logata kyseisten kätköjen sivulle notena? (sen varmaan oletkin jo tehnyt)

Haaskalintu kirjoitti:Ehkä varoitus kannattaisi logata kyseisten kätköjen sivulle notena? (sen varmaan oletkin jo tehnyt)

En ole vielä sitä tehnyt, mutta teen sen pian.

Piti vielä sanoa, että virikkeitä nautinnolliseen saarikätköilyyn voi hakea Helsingin messukeskuksessa 20.2. asti auki olevilta Venemessuilta.

Lisävarmuudeksi ne voi vielä hyllyttää kevääseen asti, niin saataa vähentää etsimishaluja entisestään, kun ei tule niin helposti hakuihin mukaan. Näin on ainakin täällä Varsinais-Suomessa nähty tehtävän.

Mulla aiheuttaa pelkoa jo se jään päälle nouseva vesi. Muutamia saarikätköjä olen hakenut lumikenkien kanssa talvella ja aina kun sohjo yllättää alla tulee pieni paniikki, vaikka sauvalla hakatessa sohjon alla on paksu jää. Pienenä poikana olen pudonnut avantoon eikä se helpota asiaa yhtään.

Tonny0909 kirjoitti:Mulla aiheuttaa pelkoa jo se jään päälle nouseva vesi. Muutamia saarikätköjä olen hakenut lumikenkien kanssa talvella ja aina kun sohjo yllättää alla tulee pieni paniikki, vaikka sauvalla hakatessa sohjon alla on paksu jää. Pienenä poikana olen pudonnut avantoon eikä se helpota asiaa yhtään.

Jos toi olis kenen tahansa muun kirjoittama olisin yhtä empatiaa ja sympatiaa. Mutta kun kyseessä on koiranleuka Tonny niin yritän epätoivoisesti etsiä tuosta viestistä piilotettua piikkiä, tsoukkia tai jäynää

Haaskalintu kirjoitti:yritän epätoivoisesti etsiä tuosta viestistä piilotettua piikkiä

Muistakaa ne jäänaskalit! (älkää siis tehkö niinkuin minä).

Ja muistutuksena että Lauttasaarenkin lähellä oli pari tyyppiä vajonnu ahtojäihin.

Joo ei kannata urheilla kätköjä piilottaessakaan. Viime keväänä kävin pääsiäisenä viemässä saarikätkön paikalleen. Ketään muita ei järvellä näkynyt. Vasta lähellä saaren rantaa huomasin, että siellä täällä oli jo uvenavantoja. Lisäksi jään päällä oli korppaa joka petti ajoittain upottaen parikymmentä senttiä.
Pelotti lähteä saaresta paluumatkalle kun matkaakin oli kilometrin verran. Naskaleita ei ollut mukana. Kaivoin repusta kirveen ja toiseen kouraan puukon jonka jälkeen kävelin varovasti tulojälkiäni seuraillen pois.

Ollaan tänä talvena haettu pari saarikätköä ja kummallakin järvellä on lumikerroksen alla ollut loskakerros. Lunta loskakerroksen päällä on ollut 20-50 cm. Jäät varmaan ovat äärimmäisen heikot kun ensimmäiset vesisateet tulevat.

Deumax kirjoitti:Ollaan tänä talvena haettu pari saarikätköä ja kummallakin järvellä on lumikerroksen alla ollut loskakerros. Lunta loskakerroksen päällä on ollut 20-50 cm. Jäät varmaan ovat äärimmäisen heikot kun ensimmäiset vesisateet tulevat.

Loskakerros syntyy, kun paksu jääpeite painuu veteen ja vesi nousee jään päälle. Se ei kerro heikosta jäästä, vaan loska- alueella saattaa jään paksuus olla vaikka kuinka suuri. Sauvalla tökkimällä kannattaa edetä silti.

Jeps, ja jos siellä liikkuu pareittain niin reilu hajurako ettei molemmat tipu samaan avantoon. Ja jossein sauvoja ole, niin esimerkiksi jos sattuu harrastamaan valokuvausta, niin monopod on oiva apuväline, jos sattuu käymään hassusti, tosin halvin henkivakuutus on ne naskalit, jotka LQ jo mainitsikin. Ne eivät kalliit olleet.

Joitakin satoja reikiä on tullut kairattua etelärannikon merenjäille alkuvuonna pilkillä käydessäni. Porvoonjoen ja Lauttasaaren välisellä merialueella, ja aika lähellä rantaa koko ajan liikkuen.
Tilanne on melko sama kaikkialla, (virtapaikat ohuempia), eli voimaa ei juuri kairatessa tarvitse.
Ns. teräsjäätä ei ole yhtään, eli kaira uppoaa "höttöön" kuin voihin. Loskaa ei kumma kyllä ole ollut kuin kymmenen senttiä korkeintaan missään.
Tästä kaikesta päätellen veikkaaan, että jäät eivät tule olemaan kovin pitkään kantavat joka paikasta, vaikka paksuhkot (n.35cm) ovatkin. Nykyhetken (14.2) paukkupakkasilla voi olla mukavakin vaikutus pintakerroksen jäätymiseen, mutta petollisuus vain lisääntyy hetkellisesti.
Vertailun vuoksi Pohjois_Karjalassa Pyhäselän jäällä paljon lumen takia oli tosi -piip- liikkua. Lumen ja jään välissä oli mukava kerros sitä sohjoa .
Seuraavana päivänä taas Imatran korkeuksilla olisi selvinnyt jäällä nilkkureilla, lunta oli ale 10 cm, ja kovalta tuntunut pinta alla.
Jännityksellä perikunta odottaakin, miten käy tuossa Heinolan korkeuksilla kuukauden päästä yrittäessäni (ehkä) saarikätköille.
Jos välttämättä sinne jäälle haluatte mennä, niin hankkikaa kelluntapuku.
Ei siitä juuri muuta hyötyä ole jäihin pudotessa keskellä selkää, kuin että etsijät löytävät helpommin.
(Wanha pilkkimiesten viisaus)
Be careful out there!