Geocache.fi

Jonkin aikaa kätköilleenä olen kiinnittänyt huomiota vaihtotavaroiden vähyyteen.
Kun aloitime harrastuksen, vaihtikset olivat hyvä kannustin perheen pienimmille ja osalle vanhempiakin. Meidän perheen nuorimmaista on alkanut harmittamaan kovasti purkkien tyhjyys. Joskus oli käsite " jos otat, niin jätät". Missä tämä perinne on?

Mitä tyypillisesti otitte ja mitä jätitte?

Harvemmin nykyään enää sattuu vaihtotavaroita kätköillä olemaan (tai sitten niihin ei vaan kiinnitä huomiota), tosin kätkötkin yleensä mikroja. Itse en ole enää muutaman vuoteen laittanut uusiin purkkeihini vaihtareita kun vaihtoliikenne oli enimmäkseen pois päin ja tilalle ei laitettu mitään.

Ei vaihtotavaran arvolla ole suurta merkitystä. Esim. Kinder munista tulleet tavarat ovat olleet suosittuja. Pienemmät kätköilijät osaavat arvostaa pieniä asioita.

itsellä yleensä kulkee mukana vaihtareita, mutta yleensä jätän, enkä niinkään ota.
meillä kun syödään erilaisia suklaamunia paljonkin, mutta sisällöt jää turhiksi. niitä olen sitten yrittänyt muistaa ottaa mukaan ja pudotella jos joku niitä haluaisi vaihdella.

Tahtoopa olla että juniori on hanakasti ottamassa tavaraa, mutta mitään ei raaskisi jättää tai jos jättää ni se ei kelpaa enää kellekkään. Oon sitten yksin kätköillessä yrittänyt työntää kätköihin vähän "haluttavampaa" tavaraa mitään ottamatta. Eli jospa keskiarvoisesti oltaisiin vähintään +/-0 tilanteessa

Jaroma kirjoitti:Jonkin aikaa kätköilleenä olen kiinnittänyt huomiota vaihtotavaroiden vähyyteen.
Kun aloitime harrastuksen, vaihtikset olivat hyvä kannustin perheen pienimmille ja osalle vanhempiakin. Meidän perheen nuorimmaista on alkanut harmittamaan kovasti purkkien tyhjyys. Joskus oli käsite " jos otat, niin jätät". Missä tämä perinne on?

Tämä perinne on katoavaa kansanperinnettä voi tavata vielä jossain harvoin haetulla kätköllä. Kun aloitin niin oli erikseen nuo loggaukset että TNLN eli että en ottanut enkä jättänyt mitään.
Mikroisssa tätä ei tarvittu ja sitten harrastus sai uuden suunnan, olisihan se hauskaa kuvitella että joku ennätyksen yrittäjä kantaisi kymmeniä vaihtotavaroita ja tekisi vaihdon oikeasti. Aikoinaan vaihtotavaran vaihto oli oleellisin osa tarinaa nettilogissa.

Meidät muut on ajettu paitsioon, kun tästä on tullut suoritusurheilua. Hulluinta että nämä tyypit kuvittelevat harrastuksen olevan vain sitä.

Mä en enää halua laittaa kätköihin vaihtotavaraa koska niin siinä vaan käy, että tavarat katoavat nopsaan ja tilalla on roskaa. Kuten pullonkorkkeja, narikkalappuja ja alennuskuponkeja jotka ei ole olleet voimassa kymmeneen vuoteen.

Meillä kätköilee koko perhe, ja nuo vaihtotavarat tuppaavat olemaan tuon nuorimmaisen mieleen.
Alkuun oli kova taistelu opettaa ottaminen ja jättäminen tavaroiden kanssa.
Erikseen sitten viellä nuo kolikot ja muut matkalaiset.
Viimevuoden puolella kävikin niinkin onnellisesti, että tuo "leluvaihtarivastaava" päätti itse jättää lelun, vaikka itse ei saisikaan mitään vaihdossa.
Eli meillä jätetään nykyään enemmän kuin otetaan ja vanhempina olemme enemmänkin kuin tyytyväisiä tuohon.
Jokainen jolla on/on ollut pieniä lapsia, ymmärtää kyllä syyn.
Noita leluja kun tuppaa olemaan talo täynnä, kun muksulle kertyy muutama vuosi ikää.
Ajatus jättämisessä onkin se, että jos seuraavissa kävijöissä olisikin tuon ottamisen ja jättämisen kanssa painivia pieniä,
Olisi heille suuri ilo löytää edes jotakin.
Hyvässä muistissa on edelleen ne suuret pettymykset, kun selkeästi lapsiystävällisessä largekoon purkissa ei ollutkaan yhtään lelua.
Vastapainoisesti se riemu, kun niitä löytyikin iso matkalaukullinen survottuna täyteen.
Toki silloin oli vain kestettävä se valintaprosessiin kuluva aika, joka meidän kohdalla on ollut pahimmillaan noin tunnin luokkaa.
Eli lelupainotteista tuo meidän vaihtotavara tuppaa olemaan.
Silloin kun tuo nuorimmainen ei ole reissussa mukana, ei tule kiinnitettyä noihin mitään huomiota.

Niinhän siinä käy aina, että semikivaa vaihtotavaraa täyteen ladatussa purkissa on kohta vain kymmensenttisiä, parkkikuitteja ym. epäkivaa törkyä. Tai usein ei edes niitä.

Jossain vaiheessa keskustelupalstoilla on muuten oltu kovasti sillä kannalla, että kinder-lelut ovat vaihtotavaroina roskaa. En olisi niin jyrkkä. Ovat ne ainakin tyhjää parempia ja lapset voivat niitä mielellään vaihdellakin. Itse en ole tavaroita ottanut enkä jättänyt pitkään aikaan.

Joskus aikanaan oli ohje, että vaihtotavaran pitäisi olla arvotaan vähintään dollarin. Eli näin ollen myös ne suklaamunista tulevat olisivat roskaa. Mutta itse en näin jyrkkä olisi, sillä niissäkin on hyvää tavaraa. Jopa sellaista, josta keräilijät maksavat. Roskia olen järjestelmällisesti siivonnut pois purkeista aika usein. Kukaan ei tarvitse sieltä narikkalappuja, parkkikuitteja, karkkien käärepapereita tai pullonkorkkeja. Ihan käsittämätöntä tunkea tuollaista törkyä kätköihin ja varastaa sieltä oikeat vaihtotavarat.

Ne kinderlelutkin voi pienelle kätköilijälle olla iso juttu jos vaan ovat kivoja ja ehjiä, mutta niissäkin kannattaa muistaa että koottavat pikkulelut on melko huonoja. Usein törmää kätköihin joiden pohjalla on pieniä koottavia leluja joiden osat ovat pitkin purkin pohjaa ja osa kadoksissakin. Eli hyvä leluvaihtis tuntuisi olevan yhdestä tai korkeintaan kahdesta hyvin kiinni pysyvästä osasta muodostuva. Näin vaihtarit säilyvät ehjänä niitä haluaville.

jviirret kirjoitti:Tahtoopa olla että juniori on hanakasti ottamassa tavaraa, mutta mitään ei raaskisi jättää tai jos jättää ni se ei kelpaa enää kellekkään. Oon sitten yksin kätköillessä yrittänyt työntää kätköihin vähän "haluttavampaa" tavaraa mitään ottamatta. Eli jospa keskiarvoisesti oltaisiin vähintään +/-0 tilanteessa

Se ei hirveästi lohduta jos et vie sinne samaan purkkiin tavaraa takaisin. Itsekin olen kyllä joskus muksun kanssa joutunut käymään sen ikävän keskustelun että se mieluisa tavara on vaan jätettävä purkkiin kun ei ole mitään takaisin laitettavaa. Samallahan lapsi sitten oppii itsekin että jos kätköille mennään otetaan taskuun jotain vaihtotavaraa, itsekin pyrin aina pitämään jotain taskussa jos sattuu yllättäen jotain lapsille kivaa löytymään. Mutta jos ei ole yhtä hyvää vaihtotavaraa jättää takaisin niin sitten ei oteta tai jakaa vaan harmistusta kanssakätköilijöille.

Kirppareilta saa parilla eurolla isoja pusseja kinderkrääsää ja vastaavaa jollaisia olen joskus ostanut ja kylvänyt omiin purkkeihin ihan vaan ilahduttamaan, ikävästi ne aina hupenee kyllä mutta toisaalta ei ole iso panostus ja jos sillä jonkun muksun saa iloiseksi niin on siinäkin toki palkkiota kerrakseen.

Minä itse yleensä vaan jätän, en ota mitään. Joskus jos sattuu kohdalle joku hassu tavara, niin saatan ottaa, mutta silloinkin myös jätän jotain. Mulla on itseasiassa kotona pieni geopussukka, jonne heittelen vaihtareiksi kelpaavia juttuja. Sitten otan sieltä georeppuun aina muutaman mukaan. Kummasti on kotikin siistiytynyt, kun ylimääräiset pinssit, heijastimet ja lelut on viety kätköihin.
Minuakin kyllä kovasti kummastuttaa pullonkorkit ja parkkilaput kätköissä. Kuka niitä haluaa? Tuskin kukaan.

Meillä pikkuiselle ne vaihtarit - niiden tutkiminen ja valikoiminen - ja joskus jopa niin että päättä ettei vaihdakaan mitään. On myös joksu jättänyt omista varastoistaan jotain tyhjään purkkiin seuraavalle pienelle ja joskus on ollut haikeita luopumisia ja purkin äärellä vielä viimeiset leikit leikitty jätettävällä vaihtarilla.

Minusta lapsiystävällisysy ei tarkoita purkilla ainoastaan maastoa ja löydettävyyttä, vaan myös sitä että lapsen löytämisen ilo muistetaan.

Täältä(kin) lueskellessamme olemme ymmärtäneet, ettei tämä vaihtarihomma enää oikein toimi. Tavara kyllä häviää muttei tilalle mitään tule, jos ei pullonkorkkeja sun muuta roskaa lasketa.
Ajattelimme kokeilla, miten tämä vaihtarihomma nykyään toimii. Vaikka omat lapsemme ovatkin jo aikuisia, pikkukätköilijöille olisi aina mukava suoda iloa.
Kun tuossa lähellä on oma regukokoinen purkkimme, kävimme sinne loppukesästä kippaamassa pienen pussillisen pikkuleluja, 30-40 olisiko noita ollut. Nyt tarkastuskäynnillä oli kaksi jäljellä
Varmaankaan suurelle osalle uusista kätköilijöistä ei koko vaihtotavara kätkössä ole ideana tiedossa. Sitten on tietenkin heitä, jotka eivät välitä mitään jättää, ottaminen kyllä onnistuu.
Oli miten oli, emme me enää purkkeihimme jatkossa vaihtotavaraa laita. Ikävää pienten kätköilijöiden kannalta, että tilanne on tällaiseksi luisunut.

Tuli tässä mieleen kun keskustelua läpi luin niin eikös jotkut keräile pullonkorkkeja että jos sattuu joku harvinaisempi kohdalle niin lienee ihan kelvollinen vaihdoke?

Itse haluan sinnikkäästi pitää vaihtareista kiinni, enkä vähiten tuon purkeilla mukana kulkevan geotoukan takia. Koska kyseessä on vielä alle 2v kaveri, on meille sopivat lelut aika harvassa, mutta eräs pikku Nipsu on kyllä suuri aarre edelleen!
Onhan se sääli, että porukka ei ymmärrä/tiedä tavaroiden olevan vaihtareita. Mutta toisaalta, jos jostakin jättämästämme lelusta löytäjä ilahtuu, on kai se tavallaan hommansa tehnyt, ja haluan sokeasti uskoa että mahdollinen vaihtari voi tipahtaa jollekin toiselle kätkölle..

Niin, ja on tämä aikuinen lohikäärmekeräilijäkin välillä löytöjä tehnyt.