hirveähenri kirjoitti:Kansallispuistoissa olisi varmaan parasta piilottaa kätköt paikkoihin joissa muodostuu eroosiota jo muutenkin. Laavut, nuotiopaikat yms.
Näin oli tehty Hiidenportin kansallispuistossa ja on mielestäni hyvin toimiva juttu.
Totta.
Eroosion syntyminen on kuitenkin monimuotoista. Ja sitä syntyy aina, kun liikutaan maastossa.
Jos puhutaan nimenomaan kansallispuistoista, siellä on luonto aina 'neitseellisempää' ja vauriot näkyvät helpommin.
Eikä yksin geokätköjen takia.
Kun jossain on 'kiva' paikka, kansa menee sinne ja polku syntyy.
Mieleen tulee myös tuo Nuuksio PT, josta oli paljon porua.
Kätköt olivat hyvin polun kupeessa, eivätkä aiheuttaneet juurikaan isompaa tuhoa.
Ainoastaan siellä, missä naatit olivat päin p..., tai gps ei saanut kunnollista signaalia, esiintyi turhaa kaivamista.
Sitten on tämä Suomen Ladun Kiilopään kiemura, joka kartan mukaan on tehty ihan neitseelliseen maastoon.
Ja eihän sellaista kuviota muuten saisikaan aikaan.
Miltäköhän siellä mahtaa nyt kevään jälkeen näyttää??
Täällä pohjoisessa luonto on tavallista herkempää, koska uusiutuminen on todella hidasta.
Olen yksin kävellyt tuohon tunturin rinteeseen yhdessä kesässä pari 'ikuista' polkua, jotka nykyään ovat onneksi hyötykäytössä,
ohjaamassa turisteja tietyille reiteille.
Ongelma on siis olemassa. Kaikkialla.
Asiaa pitää aina miettiä. Ja etukäteen.
Ja jos liiallista kulumaa sitten tulee, ei ratkaisu ole esim. kätkön arkistointi,
Kun ei se kuluma sieltä välttämättä enää häviä.
Polku on jo siellä ja vuosien mittaan se jatkuu aina pidemmälle.
Siinä matkalla voi sitten olla kätkökin.