EDIT: Sori kun piti kommentoida, mutta tulikin luento! Eipä taida Tilhi keltaisista pyrstösulistaan päästä... Mukavaa tiistaita kuitenkin ja muistakaa niitä, joita Valentine's Dayna kuulemani mukaan kuuluu muistaa.
Toisin kuin langan aloittajalla Geoviuksella, itselläni ei ole mitään kätköilykokemuksia saati -muistoja geokätköilyn alkuvuosista. Epäilemättä pitemmällä ajallisellä perspektiivillä muutokset aikojen saatossa ovat olleet suurempia.
Itse aloitin kätköpurkkien piilottamisen vasta keväällä 2009, ja viimeisimmät pari julkaistiin tämän vuoden puolella. Yhteensä olen ollut tekemässä joko omissa nimissäni tai yhteistyössä muiden kanssa ehkä noin 70 fyysistä geokätköä. En pysty vertaamaan myöskään eri maiden kätköjulkaisemisten toimintatapoja toisiinsa, koska kokemukseni rajoittuvat yksinomaan Suomeen. Seuraavassa siis toisaalta omakohtaisia havaintojani vuosien 2009-2018 väliseltä ajalta sekä toisaalta yhteenvetoa julkaistuistakin suomalaislinjausten muutoksista.
Käsittelen vain fyysisiä geokätköjä (en eri sortin miittejä, EC:itä yms.):
1) Mielestäni ja omakohtaisten havaintojeni mukaan mitään merkittäviä muutoksia suomalaislinjausten ja Groundspeakin guidelinesien välisessä suhteessa ei ole tapahtunut.
2) Kokemukseni mukaan julkaisupurnausta sekä piilottajien kesken että tarkastajien suuntaaan on ollut aina. Itsekin olen moista harjoittanut, yksittäistapauksissa liiankin kanssa.
Pysähdyin nyt miettimään millaisia satunnaisia keskusteluja miiteissä itse käyn tai satun ohikuulemaan, niin mutu-tuntumalla sanoisin että purnaus on vähentynyt. Itse tulkitsen tätä niin, että fyysisten geokätköjen piilottajilla on aiempaa vähemmän ongelmia julkaisuehtojen kanssa, mutta mitään yleistä johtopäätöstä en tietenkään voi vetää. Mikäli noin tosiaan on käynyt, en keksi sille mitään muuta syytä kuin sen, että tarkastajat ovat aktiivisesti julkaisseet fyysisten geokätköjen julkaisuehtojen muutokset ja perustelleet ne.
3) Kevätkesään 2014 saakka Suomessa noudatettiin Groundspeakin ohjeita liberaalimpaa 100 metrin saturaatiosäätöä suhteessa fyysisiin mutta purkittomiin esim. multikätköjen välipisteisiin. Syksyllä 2014
kätkötarkastajat yhteisesti, seikkaperäisesti ja julkisesti perustelivat, miksi niidenkin kohdalla alettiin noudattaa yleistä 161 metrin sääntöä. Käsittääkseni kaikki, joita asia koski, ymmärsivät "kiristyksen" perustelun ja oppivat nopeasti muuttamaan varsinkin multikätkösuunnitelmiaan ja -toteutuksiaan.
Samoin varsinaisten kätkörasioiden väliseen saturaatiovaatimukseen saatettiin ennen suhtautua joustavammin riittävän hyvästä perustelusta (esim. jos kätköjen välillä sijaitsee jokin ylittämätön este, eikä uudelle kätkölle ole vaihtoehtoista paikkaa). En itse asiassa tiedä, mikä tämän käytännön kohtalo on, ainakin vaikeammaksi se varmaan on tullut, jollei lakannut kokonaan.
4) Koko ajan on ollut voimassa Groundspeakin peruslinjaus, että paikallisia lakeja ja viranomaismääräyksiä tulee noudattaa. Uskoakseni kätköilyn voimakas yleistyminen onkin saanut monet suomalaiset viranomaistahot miettimään suhtautumistaan siihen ja sitämyöten on tullut lisää rajoituksia (esim. liikennemerkkikielto, maanteiden suoja-aluekielto, rautatiesiltakielto). Tarkemmat tiedot on
julkaistu tarkastajien ylläpitämässä wikissä. En usko, että tarkastajilla on ollut näihin viranomaiskieltoihin mitään vaikutusta saati nokan koputtamista, vaan aloite on tullut kieltäjätaholta.
Siinäpä mainion keskusteluavauksen herättämät päällimmäiset ajatukset. Tässä "suomalaislinjaukset vs. Groundspeak" -teemassa on mahdotonta sanoa yhtään mitään miittien osalta, koska ei ole mitään julkista tietoa siitä, mitä linjauksia missäkin on ja miten niitä missäkin tulkitaan tai kukin tulkitsee. Milläpä kriteerein sitä yksiä mielivaltaisia toimia toisiin mielivaltaisiin toimiin voisikaan suhteuttaa. Joissakin periaatekysymyksissä sinänsä aina esiintynyt miittijulkaisupurnaus onkin saattanut jopa entisestään lisääntyä, mielestäni erittäin hyvistä ja tärkeistä syistä.
